Liesun blogi

LIESJÄRVEN KANSIO 2020

Lauantai 6.6.2020 - Ulla Simola


Järvensuojelutyö on tuskastuttavan hidasta touhua. Haluaisimme näkyviä parannuksia järven tilaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Nyt kesäkuussa 2020 olemme päässeet yhteiseen tavoitteeseemme, kun olemme saaneet työkaluksi ja osviitaksi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskeljatyön LIESJÄRVEN KANSIO 2020.

Tämän ison tutkimustyön alkupisteenä oli vuosi sitten heinäkuussa puhelinsoitto Vanajavesikeskuksen tutkijalle Suvi Mäkelälle. Hän tutki alueemme karttaa ja nimesi viisi sellaista Liesjärveen laskevaa ojaa, joitten vaikutusta Liesjärveen kannattaisi tutkia.

Seuraava askel oli yhteydenotto HAMKin kestävän kehityksen opettajiin Tero Ahvenharjuun ja Sirpa Ojansuuhun. Edelleen saimme yhteyden Helsingin yliopiston alaiseen Lammin biologiseen asemaan, ja tilasimme heidät tekemään vesitutkimukset noista em. ojista. Tämä näytteenottoretki toteutui lokakuussa 2019, ja mukana oli myös 15 HAMKin opiskelijaa.

Helmikuussa 2020 Liesu sai kutsun Forssaan HAMKin tiloihin neuvotteluun. Uudet vesinäytteitten tulokset olivat käytettävissä, ja nyt saimme tietoa siitä, miten tutkimus toteutettaisiin. Aikataulu oli selvä, mutta juuri, kun toiminnan piti alkaa, tuli korona, ja suunnitelmat menivät uusiksi. Maastokäyntejä ei voitu ollenkaan tehdä, ja HAMKissa jouduttiin järjestämään opetus etänä, kuten muissakin oppilaitoksissa. Meidän osuutemme tehtiin myös etänä puhelimen ja skypen kautta.

Nyt julkaisemme tämän kansion nettisivujemme Ajankohtaista-osastossa. Työ on tietopaketti, joka vaatii lukijalta paneutumista, mutta joka antaa ajantasaista tietoa järven ja sen ympäristön tilasta. On tietoa kasveista, kaloista, linnuista, järven historiasta ja veden korkeuden vaihteluista. Kiinnostava on asukaskyselyn tulos. Kansiossa on siis paljon muutakin kuin vesianalyysiä. Fonttikoko olisi saanut olla suurempi, mutta siihen emme enää valitettavasti pystyneet vaikuttamaan.

Tämä katsaus on vasta alku konkreettisille toimille. Nyt meillä on tietoa erityisesti kolmen ison laskuojan veden laadusta, ja se tieto on hälyttävää. Lehesjoki, Kauhaoja ja Mustijoki saavat kukin perusteellisen tilanneanalyysin tässä opiskelijatyössä. Maallikkokin ymmärtää, että suojelutoimenpiteitä tarvitaan mahdollisimman nopeasti. Sen tarpeen myös tutkijat ilmoittavat.

Nämä ovat sen suuruusluokan ongelmia, että suojeluyhdistyksen rahkeet eivät riitä yksinään. Tarvitsemme huomiota tälle asialle ja myös viranomaisten arvovaltaa ja tukea.

Toivomme, että tämä opiskelijatyö saisi paljon lukijoita, vaikka se ei olekaan kevyttä kesäviihdettä. Paras mitä voi toivoa on, että se aktivoisi liesjärveläisiä ranta-asukkaita liittymään toimiin järven pelastamiseksi.

Toivotan oikein hyvää kesän alkua kaikille!

Ulla Simola, Liesun pj.