Liesun blogi

20.8.2021

Sunnuntai 22.8.2021 - Ulla Simola

Uutiset Ruotsin Gävlen ja Taalainmaan rankkasateista saivat mietteliääksi. Gävlessä satoi yhden yön aikana 161 mm eli kahden kuukauden sademäärä. Tuo luku on Ruotsin mittaushistorian korkein. Uutiset, jotka tulevat lähelle, herättävät eri tavalla kuin kaukomaiden katastrofit. Entä jos meilläkin? Suomi on vielä säästynyt hurjimmilta sään ääri-ilmiöiltä, mutta niihin on pakko varautua.

Liesjärven Suojelu on aloittamassa metsäojahanketta, ja tuntuu, että ei yhtään liian aikaisin. Meidän on saatava isoimmat ja ongelmallisimmat metsäojat varustetuiksi siihen kuntoon, että isot rankkasateitten tuomat vesimassat eivät aivan suoraan ilman esteitä pääsisi valumaan järveen.

Olemme solmimassa hankesopimuksen KVVY Tutkimus -osaston kanssa. (= Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys) Asiantuntijoitten kanssa laaditaan kunnostussuunnitelma Liesjärven valuma-alueelle. Yhdessä maanomistajien kanssa ja asiantuntijan opastuksella suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan. Hankkeen aikataulu on kaksi vuotta, mutta tarpeen mukaan on mahdollista anoa Ely:stä jatkorahoitusta.

Vuosikokouksessa käytiin vilkas keskustelu suojeluyhdistyksen jäsenmaksun suuruudesta. Hallituksen esittämä 20 euron jäsenmaksu päätettiin korottaa 30 euroon. Perusteena on se, että yhdistys tarvitsee varoja tämän hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen rahoitus toimii niin, että yhdistys rahoittaa puolet kustannuksista ja toisen puolen ELY-keskus. Jäsenmaksut ovat yhdistyksen ainoa tulolähde. Onneksi voimme rahoittaa osan työtunneista talkootunteina, jotka kaikki merkitään huolellisesti tilinpitoon.

Jos joku pitää jäsenmaksua kohtuuttoman korkeana, kannattaa ajatella, millainen rahallinen arvo on kirkasvetisellä järvellä. Järven kunto on kesämökkimarkkinoilla yksi tärkeimpiä kriteereitä.

Informoimme jäsenistöä hankkeen etenemisestä. Pyrimme pitämään nettisivumme ajan tasalla. Kutsumme myös jäseniämme osallistumaan hankkeen toteuttamiseen jossakin vaiheessa.

Lähettäkää kuvia nettisivujemme albumi-osastoon!



Hyvää syyskesää kaikille!

Ulla Simola

Avainsanat: metsäojahanke, jäsenmaksu

Blogi kesän alussa

Tiistai 8.6.2021 - Ulla Simola

Tervehdys alkukesän vehreydestä Tukkilahden rannalta. Kevään edistymistä on jälleen kerran ollut ilo seurata vaihe vaiheelta pihan ensimmäisistä pälvipaikoista järven jäitten lähtöön asti. Erityisen ilon ovat tuoneet muuttolinnut, jotka ottivat meidän uudet pöntöt kodikseen. Pääskyt palasivat venekoppiin kuten aina ennenkin, kuikat kalastelevat Tukkilahdessa ja eilen isokoskelo kuljetti poikuettaan selässään.


Marraskuun lopulla 2020 ELY-keskukselle jätettyyn hankehakemukseen saimme huhtikuun 21. päivänä myönteisen päätöksen. Liesjärven alueen kirkkaat vedet -hanke on nyt virallisesti hyväksytty osaksi valtion tukemaa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hanke on kaksivuotinen 2021-2022 ja sen kokonaisbudjetti on 19 110 euroa, josta valtion osuus on puolet eli 9555 euroa.

Siteeraan tähän päätöksen perustelujen ydinkohdat: ”Hankkeessa selvitetään Liesjärven valuma-alueen eniten kuormittavat kohdat, teetetään kuormitusta vähentävien toimien suunnitelmat yhteistyössä maanomistajien kanssa ja edistetään kohteiden toteutusta sidosryhmätyöllä. Lisäksi kokeillaan jo valituissa oja- ja purokohteissa Puumavesi-hankkeesta tuttuja puunippuja kuormituksen sitojina. Hanke sisältää talkootyötä.”

Hankkeen aloittaminen ja liikkeelle lähtö on aika näkymätöntä toimintaa. Millään laskuojalla ei vielä pitkään aikaan tapahdu mitään tämän hankeen puitteissa. Olemme nyt etsimässä asiantuntijaa, joka palkkattuna työntekijänä alkaa vetää hanketta. Liesun toimijoilla ei ole tarvittavaa asiantuntijuutta, ja olemme täysin hankkeen ”asiantuntijajohtajan” varassa. Olemme jo hankkineet hankealueen kartat ja perehtyneet valuma-alueisiin ja maanomistajatietoihin. Kaikkiin kunnostustoimiin tarvitaan ehdottomasti maanomistajan suostumus, ja toivomme hyvää yhteistyösuhdetta heidän kanssaan, samoin kuin myös Liesjärven osakaskunnan ja Kyynärän osakaskunnan kanssa.

Tammelassa on kolme muutakin järviyhdistystä, joilla on alkamassa samantyyppinen hanke: Pääjärvi, Jänijärvi sekä Heinjärvi . Olemme uteliaita kuulemaan heidän suunnitelmistaan ja uskomme, että kokemusten ja tietojen vaihto olisi molemmin puolin hyödyllistä.

Sekä. Ely-keskus että KVVY (Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys) ovat järjestäneet hanketta aloitteleville hyödyllisiä webinaareja. Oli kiinnostavaa kuulla, miten laajalti vesistöjä nyt kunnostetaan joka puolella Suomea. Kuulijoille esiteltiin jo toteutuneita hankkeita, jaettiin hyödyllisiä neuvoja ja varoitettiin vaaroista. Mieleeni jäi erityisesti erään esityksen sanoma: hankkeesta on joka vaiheessa viestitettävä joka suuntaan, kerrottava, missä mennään ja mitä on tulossa. Kaikkia mahdollisia viestintäkanavia olisi käytettävä sen kertomiseen, että eteenpäin mennään.

Tämä blogikin on yritys tähän suuntaan.

Kiitos teille, jotka olette lähettäneet kannustavia viestejä. Ne tuovat hyvän mielen ja innostavat jatkamaan.

Toivotan kaikille blogin lukijoille ihania kesäpäiviä.

Ulla Simola

ukonilma_blogi.jpeg

4.3.2021

Torstai 4.3.2021 - Ulla Simola

Marraskuun lopulla 2020 jätimme Hämeen ELY-keskukselle apuraha-anomuksen kaksivuotista ojavesihanketta varten. Valtiolta ei todellakaan saa senttiäkään ilman aika juhlallista hakuprosessia, joka oli meille hankehakemuksen laatijoille aikamoinen oppimisprosessi sekä sisällöllisesti että tietoteknisesti. Työparinani oli Toini Nukari ja tärkeänä neuvonantajana Satu Heino ja Hanna Alajoki KVVY:stä. Nyt hakemus on arvioitavana ELY:ssä, ja saamme vastauksen tämän kevään aikana.

Kaikki muukin hankkeeseen liittyvä on meille uutta. Liesjärven Suojelun 50-vuotisen historian aikana on tietenkin tehty isojakin projekteja ja tutkimuksia, mutta nykyiselle hallitukselle ja ojavesityöryhmälle tällaisen pitkäkestoisen kunnostushankkeen vetäminen on uutta ja haastavaa.

Rahan lisäksi tarvitsemme asiantuntija-apua, jotta teemme oikeita asioita. Tarvitsemme yhteistyötä monen tahon kanssa, ja erityisesti paikallisten maanomistajien hyväksyntää tälle hankkeelle. Ja tarvitsemme talkoolaisia toteuttamaan hanketta.

Tässä vaiheessa, kun ojat ja järvet vielä ovat jäässä, voimme tehdä jotakin, nimittäin levittää tietoa uppopuu-menetelmästä, jolle meidän suunnitelmamme pohjaavat. Jokainen artikkeli, jossa kerrotaan tästä menetelmästä, on tervetullut. Oikea tieto murtaa ennakkoluuloja, ja nyt tietoa on jaettava.

Vesitalous-lehden 2/20 numerossa on prof. Kari-Matti Vuoren artikkeli aiheesta, ja You tubesta löytää hänen tekemänsä videon. Iloksemme Yle julkaisi nyt maaliskuun alussa kuvauksen uppopuu-talkoista Saimaalla. Liitän sen tähän blogiin.

Uppopuu-menetelmällä on todetut hyödyt puolellaan vesiensuojelussa, ja suojelua Suomen vesistöt nyt tarvitsevat.

Itse asiassa Liesjärvellä on uppopuu-menetelmää hyödynnetty jo kauan sitten.

Muistelimme siskoni kanssa vanhaa suosittua onkipaikkaa Liesjärvessä ns. Malmikarin kohdalla. Kun veneen laidan yli katsoi, näki kuusenrangan upoksissa. Kalastajat tiesivät, että kalat viihtyvät vedessä makaavan havupuun ympärillä, ihan kuin prof. Vuori tässä Ylen artikkelissa toteaa. Ei mitään uutta auringon alla.

Hyvää kevättalvea kaikille,

Ulla Simola

Avainsanat: uppopuumenetelmä, apuraha

Uppopuumenetelmää käytännössä, Yle 2021

Keskiviikko 3.3.2021

Yle uutisoi 1.3.2021 uppopuiden käytöstä Saimaassa. Lue koko uutinen Yleltä tai rullaamalla uutista alta. 


Avainsanat: uppopuumenetelmä

LIESJÄRVEN KATSAUS 2020

Lauantai 6.6.2020 - Ulla Simola

Järvensuojelutyö on tuskastuttavan hidasta touhua. Haluaisimme näkyviä parannuksia järven tilaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Nyt kesäkuussa 2020 olemme päässeet yhteiseen tavoitteeseemme, kun olemme saaneet työkaluksi ja osviitaksi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskeljatyön LIESJÄRVEN KATSAUS 2020.

Tämän ison tutkimustyön alkupisteenä oli vuosi sitten heinäkuussa puhelinsoitto Vanajavesikeskuksen tutkijalle Suvi Mäkelälle. Hän tutki alueemme karttaa ja nimesi viisi sellaista Liesjärveen laskevaa ojaa, joitten vaikutusta Liesjärveen kannattaisi tutkia.

Seuraava askel oli yhteydenotto HAMKin kestävän kehityksen opettajiin Tero Ahvenharjuun ja Sirpa Ojansuuhun. Edelleen saimme yhteyden Helsingin yliopiston alaiseen Lammin biologiseen asemaan, ja tilasimme heidät tekemään vesitutkimukset noista em. ojista. Tämä näytteenottoretki toteutui lokakuussa 2019, ja mukana oli myös 15 HAMKin opiskelijaa.

Helmikuussa 2020 Liesu sai kutsun Forssaan HAMKin tiloihin neuvotteluun. Uudet vesinäytteitten tulokset olivat käytettävissä, ja nyt saimme tietoa siitä, miten tutkimus toteutettaisiin. Aikataulu oli selvä, mutta juuri, kun toiminnan piti alkaa, tuli korona, ja suunnitelmat menivät uusiksi. Maastokäyntejä ei voitu ollenkaan tehdä, ja HAMKissa jouduttiin järjestämään opetus etänä, kuten muissakin oppilaitoksissa. Meidän osuutemme tehtiin myös etänä puhelimen ja skypen kautta.

Nyt julkaisemme tämän katsauksen nettisivujemme Ajankohtaista-osastossa. Työ on tietopaketti, joka vaatii lukijalta paneutumista, mutta joka antaa ajantasaista tietoa järven ja sen ympäristön tilasta. On tietoa kasveista, kaloista, linnuista, järven historiasta ja veden korkeuden vaihteluista. Kiinnostava on asukaskyselyn tulos. Katsauksessa on siis paljon muutakin kuin vesianalyysiä. Fonttikoko olisi saanut olla suurempi, mutta siihen emme enää valitettavasti pystyneet vaikuttamaan.

Tämä katsaus on vasta alku konkreettisille toimille. Nyt meillä on tietoa erityisesti kolmen ison laskuojan veden laadusta, ja se tieto on hälyttävää. Lehesjoki, Kauhaoja ja Mustijoki saavat kukin perusteellisen tilanneanalyysin tässä opiskelijatyössä. Maallikkokin ymmärtää, että suojelutoimenpiteitä tarvitaan mahdollisimman nopeasti. Sen tarpeen myös tutkijat ilmoittavat.

Nämä ovat sen suuruusluokan ongelmia, että suojeluyhdistyksen rahkeet eivät riitä yksinään. Tarvitsemme huomiota tälle asialle ja myös viranomaisten arvovaltaa ja tukea.

Toivomme, että tämä opiskelijatyö saisi paljon lukijoita, vaikka se ei olekaan kevyttä kesäviihdettä. Paras mitä voi toivoa on, että se aktivoisi liesjärveläisiä ranta-asukkaita liittymään toimiin järven pelastamiseksi.

Toivotan oikein hyvää kesän alkua kaikille!

Ulla Simola, Liesun pj.

Blogi blogista

Tiistai 12.5.2020 - Ulla Simola

Yhdistyksemme uudistettujen nettisivujen uusin juttu on mahdollisuus julkaista blogeja.  Useimmat lehdet  julkaisevat tunnettujen kynämiesten ja -naisten blogeja, ja lyhyehköt ytimekkäät tekstit lienevät lehtien eniten luettua aineistoa. Blogi on vapaamuotoinen ja -mittainen, ja siihen saa ainakin meillä liittää kuvia. 

Liesun blogin keskeistä aineistoa ovat tietenkin Liesjärveen, sen hyvinvointiin ja uhkiin liittyvät tekstit.  Blogissa voi kirjoittaa ajatuksia, miten suojelutyötä olisi tehtävä, mihin seikkoihin kiinnitettävä huomiota ja millaisia käytännön toimenpiteitä järven kunnossa pitäminen vaatii.  Olemme ylpeitä kansallispuistojärvestämme, ja samalla meillä on myös vastuu siitä, että se säilyy terveenä ja kirkasvetisenä myös tuleville sukupolville.  Järveä uhkaavat vaarat on tiedostettava ja huono kehitys yritettävä katkaista.  Tällä hetkellä suojelutyö keskittyy kahteen murheeseen: järveen virtaavaan  humukseen sekä vedenpinnan isoihin vaihteluihin. 

Olisi hienoa, jos saisimme blogin kautta  terveisiä eri puolilta Liesjärveä.  Luontohavainnot, kalajutut, muistelukset eri ajoilta ja nykyiset toiveet olisivat hyvää blogiainesta.  Tunnemme oman lähiympäristömme jokaisen kiven ja kannon, mutta mitä on tuolla toisella puolella järveä tuon saaren takana?  Nuoremmille jokin muistelus ajoilta ennen puhelimia saattaa olla kiinnostava.  Millaista oli käydä oman kylän kaupassa?  Ja kun maito mitattiin kannuun navetan pihalla?  


Mitään säännöllisiä julkaisupäiviä emme voi luvata.  Kaikki riippuu siitä, saammeko julkaistavaa.  Puheenjohtaja tekee parhaansa, mutta harras toive on, että blogisteja ilmaantuisi muitakin.  Kukaan meistä ei ole ammattikirjoittaja, eikä siksi kannata verrata tekstiään lehtien blogeihin. Asia ja aihe on tärkein, ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Vain yhdessä saamme tämän toimimaan!   


Tuleva kesä on koronakesä, jolloin monet istuvat karanteenissa.  Eikö olisi terveellistä ajatella hetkisen verran muitakin asioita, esimerkiksi kirjoittaa pikku blogikirjoitus suojeluyhdistyksen nettisivuille?   


Tervehtien  Ulla Simola,  

Liesun puheenjohtaja

 

Puheenjohtajan blogi

Torstai 7.5.2020

Tässä alkaa lähipäivinä yhdistyksemme puheenjohtajan BLOGI.