”Liesjärvi on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan melko niukoilla aineistoilla. Järvi on nimetty riskivedeksi, jonka hyvä tila on vaarassa heiketä. Liesjärveen laskevista ojista otettujen Liesjärven Suojelu ry:n tilaamien vesinäytetulosten (syksy 2019) perusteella järveen tulee runsasravinteisia ja runsashumuksisia vesiä. Järven tilan heikkenemisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa suunnitella ja toteuttaa valuma-aluetoimenpiteitä.”

Tämä suora lainaus on Liesjärven alueen kirkkaat vedet -hankkeen saamasta ELY-keskuksen päätöksestä, jonka myötä nyt meneillään oleva hankkeen suunnitteluvaihe saatiin alulle. Aina välillä on hyvä pysähtyä miettimään, miksi näin isoon projektiin on lähdetty. Olemme kuulleet kommentteja, joissa epäillään hankkeen tarpeellisuutta, koska ”ei Liesjärven vedessä ole mitään vikaa”. Kunpa voisikin luottaa siihen, että järven tila pysyisi edes tällaisena, väliin melko kirkkaana, mutta väliin taas rantavesiin iskee humusaalto ja limaisuus. Tosiasia on kuitenkin se, että niin Liesjärvellä kuin alueeseen kuuluvilla pikkujärvillä sekä Kyynäräjärvellä ovat todelliset uhkakuvat näköpiirissä. Metsäojista purkautuva humus, kiintoaineet ja ravinteet rasittavat näiden järvien kestokykyä ja liiat ravinteet saavat vesikasvit villiintymään.

Tähän hankkeeseen ryhtyminen on ennalta ehkäisevää toimintaa, joka tunnetusti tulee paljon halvemmaksi kuin vahinkojen korjaaminen. Siksi emme hetkeäkään epäile, etteikö työmme olisi vaivan arvoista.

Tammelassa ja lähikunnissa on lukuisia järviä, joiden tila on muuttunut heikoksi, ja tällaisen järven kuntoon saattaminen on vaikeaa ja pitkällistä uurastusta vaativaa. Rehevöityminen aiheuttaa umpeen kasvamista ja tiedetään, että humuksen aiheuttama veden tummuminen nostaa veden lämpötilaa kalastolle haitalliseksi. Runsasravinteisuuden tunnetuin ilmenemismuoto on sinilevä. Emme halua kansallispuistojärveemme tällaista kehitystä!

Meneillään on KVVY:n (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen) johdolla toteutettava suunnitteluvaihe, ja siinä erittäin tärkeänä osana maanomistajien kontaktointi.

Kun tämän järvihankkeen tavoitteet ja merkitys saadaan alueellamme vielä entistäkin parempaan tietoon, uskomme, että maanomistajia, talkooväkeä ja apuvoimia saadaan mukaan työhön. Nyt onkin mitä tärkeintä, että saamme väkeä liikkeelle tuleviin tiedotustilaisuuksiin, joita on tarkoitus pitää asiantuntijoitten johdolla Kylätalolla. Siellä käydään karttojen äärellä läpi ensimmäiseen vaiheeseen ajatellut suunnitelmat. Ensimmäisen tiedotustilaisuuden ajankohdasta ilmoitetaan pian.

Hyvää loppukesää kaikille!

Ulla Simola, Liesjärven Suojelun pj.